I reference the narrative of Hagar (Hājar) from the book of Genesis while considering hardship, anguish, and the reclamation of one’s identity. Hagar is introduced as an Egyptian slave who is the handmaid of Abraham’s wife Sarah and the surrogate second wife of Abraham. Through Hagar, Abraham fathers Ishmael, his first son. As the mother of Ishmael, Hagar becomes an important figure within Abrahamic religions: Judaism, Christianity, and Islam. Abandoning the conventional Western-European painting tradition of depicting Hagar and Ishmael wandering in the wilderness, I imagine the fictional moment when Hagar is about to give birth at the water well among the androgynous angels helping her.

Teokseni viittaa tarinaan Hagarista Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, käsitellen samalla vastoinkäymistä, kärsimystä ja identiteetin parantumista. Hagar esitetään Raamatussa egyptiläisenä orjana, Abrahamin vaimon Saaran palvelijattarena ja Abrahamin jalkavaimona. Hagar synnyttää Abrahamille tämän ensimmäisen poikansa Ismaelin. Ismaelin äitinä Hagarista tulee merkittävä hahmo abrahamisissa uskonnoissa, kuten juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa. Teoksessani hylkään länsieurooppalaisen kuvaperinteen Hagarista ja Ismaelista vaeltelemassa erämaassa ja kuvaan sen sijaan kuvitteellisen hetken, jossa Hagar on juuri synnyttämäisillään kaivolla androgyynisten enkelien auttaessa häntä.