During my Anthropology studies I came across Norwegian anthropologist Fredrik Barth’s theory that the very existence of ethnicity is based on boundaries, and that ethnicity is most present at the borders of a kingdom, where one’s values and traditions begin to clash with others. For me this was a reminder of a recent personal observation in which the memory of my own cultural heritage that I am physically set apart, is fading away continuously, even in my own mind. Using selected Japanese patterns, I attempted to push these Syrian artifacts not only towards the border, but beyond the context of their kingdom completely. 

Antropologian opintojeni aikana törmäsin norjalaisen antropologin Fredrik Barthin teoriaan, jonka mukaan etnisyyden olemassaolo perustuu rajoihin ja etnisyys on voimakkaimmin läsnä valtioiden rajoilla, missä omat arvot ja perinteet alkavat törmätä toisiin. Tämä toi mieleeni oman havaintoni, miten muistoni omasta kulttuuriperinnöstäni haihtuu pois mielestä, kun olen fyysisesti siitä erossa.  Käyttämällä japanilaisia kuvioita yritin työntää nämä syyrialaiset esineet paitsi kohti rajaa myös kokonaan kulttuurisen alueensa ulkopuolelle.