A few years ago, I retired. Suddenly I had a lot more time to think about how I spend my time and what I feel like doing. I became an armchair philosopher. Nowadays I don’t have quite as much time to sit in the armchair. But I do have more time to think because I do what I enjoy – mostly art projects.

Muutama vuosi sitten jäin eläkkeelle. Sen myötä minulla oli yhtäkkiä paljon enemmän aikaa miettiä, miten haluan viettää aikani ja mitä haluan tehdä. Minusta tuli nojatuolifilosofi. Nykyisin minulla ei ole enää yhtä paljon aikaa istua nojatuolissa. Minulla kuitenkin on enemmän aikaa ajatella, sillä teen usein jotain itselleni mieluista – useimmiten taideprojekteja.