I started this work being depressed about the state of the globe. Forests were cut down all over the quiet countryside in my living area. Then something drastic happened, my only child died to a sudden attack. Without any waning. I had thought that I had a clear plan in life. He was committed to take care of me, to the very end. Here I was. With no future. Our planet was dying. My family tree was dying. I was lonely and in a deep grief.

Aloitin tämän teoksen ollessani masentunut maailman tilasta. Metsiä kaadettiin kaikkialla rauhallisen, maaseudulla sijaitsevan asuinalueeni ympärillä. Yhtäkkiä tapahtui jotakin järkyttävää: ainoa lapseni menehtyi äkilliseen kohtaukseen, ilman minkäänlaista varoitusta. Luulin että minulla oli selkeä elämänsuunnitelma. Hän oli sitoutunut huolehtimaan minusta loppuun asti. Siinä minä olin. Ilman tulevaisuutta. Planeettamme oli kuolemassa. Minun sukupuuni oli kuolemassa. Olin yksinäinen ja syvässä surussa.